Työnantajauraansa aloitteleva yrittäjä sortuu helposti yhteen tiettyyn helmasyntiin - hän kuvittelee, että työntekijät ovat yhtä kiinnostuneita ja sitoutuneita yritykseen, kuin hän itse on. Työntekijä ei muun muassa raahaudu työpaikalle kipeänä vaan pitää sairauslomaa. Tähän hänellä on täysi oikeus. Yrittäjää, joka itse harvoin pystyy pitämään sairaslomaa eikä pienistä valita se luonnollisesti kuitenkin harmittaa. Pitää löytää tuuraaja tai tuurata työntekijää itse sekä maksaa palkkaa tekemättömästä työstä.
Kun työntekijä on ihminen eikä robotti, poissaoloja väistämättä tulee ennemmin tai myöhemmin. Joko työntekijä sairastuu itse tai joku perheenjäsenistä sairastuu. Siksi on hyvä heti ensimmäisen työpäivän aikana käydä yhdessä keskustellen tarkasti läpi yrityksen säännöt sairauspoissaolojen ilmoittamiseen ja lääkärintodistuksen toimittamiseen. Olisi myös hyvä antaa säännöt kirjallisena suoraan työntekijälle tai lähettää ne vaikkapa sähköpostitse suullisen opastuksen jälkeen. Näin vältytään väärinymmärryksiltä.
Sääntöihin on hyvä määrittää missä tilanteessa työnantaja haluaa poissaoloista lääkärintodistuksen. Työnantaja voi vaatia lääkärissäkäyntiä kaikista poissaoloista niin halutessaan. Käytännössä kuitenkin kannattaa pohtia, onko kohtuullista vaatia vaikkapa oksennustaudissa olevaa pientä lasta käymään lääkärissä sen takia, että vanhempi tarvitsee lääkärintodistuksen töihin. Voidaan toimia esimerkiksi niin, että lähtökohtaisesti lääkärintodistus tarvitaan jokaisesta poissaolosta, mutta työnantaja tapauskohtaisesti käyttää tervettä maalaisjärkeä ja tarpeen tullen joustaa tästä säännöstä. Toisilla työpaikoilla taas on sovittu, että työntekijä voi olla vaikkapa kolme päivää pois ilman lääkärintodistusta.
Sairauspoissaolojen palkallisuuden määrittävät työehtosopimukset (TES) sekä laki. Mikäli yrittäjän toimiala kuuluu jonkin yleissitovan TES:n piiriin tulee yrittäjän noudattaa sitä, vaikka hän ei itse kuuluisikaan työnantajajärjestöön. Näin ollen esimerkiksi kaupan alalla kaikkia työntekijöitä koskeva yleissitova TES määrittää minimiraamit sille, millä perusteella työntekijälle tulee sairauspoissaoloista palkkaa maksaa. Jos yleissitovaa TESsiä ei ole, noudatetaan lakia.
Tärkeää on myös sopia siitä, miten poissaoloista ilmoitettaan. Riittääkö tekstiviesti juuri ennen työvuoron alkua vai haluuako työnantaja soiton heti sairauden ilmennyttyä oli se sitten vaikka keskellä yötä? Tähän vaikuttaa pitkälti työn luonne. Lokakuussa 2013 voimaan tuli muutos vuosilomien sairauspoissaoloista. Karenssiaika poistui ja nyt työntekijä voi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien siirtää vuosilomaansa. Niin sanottua "omaa lomaa" eli työntekijän itsensä ottamaa palkatonta vapaata tai lomapäiviä, jotka tulevat lomarahan (ns. lomaltapaluurahan) vaihtamisesta vapaaseen siirto-oikeus ei koske. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että vuosiloman sairauspäiviltä maksetaan sairausajan palkkaa ja vuosiloma siirtyy pidettäväksi myöhemmäksi. Työnantajalla on oikeus vuosilomalain antamissa rajoissa päättää ajankohta, mihin loma siirtyy. Työntekijä ei siis voi itse päättää pidentää viettämäänsä lomaa sairauspäivien verran. Säännöissä olisi hyvä olla erikseen maininta myös siitä kuinka nopeasti työnantaja haluaa tiedon vuosilomien aikaisista sairastumisista.
Sairauspoissaolojen selkeät pelisäännöt eivät tee sairausajan palkan maksamisesta yrittäjälle yhtään sen mukavampaa, mutta helpottavat käytännön elämää ja vähentävät epäselvyyksiä sekä riitoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti