Miksi välilaskut, pankkikorttitositteet ja verkkopankista tulostetut kuittikopiot eivät kelpaa kirjanpitoon?

Välillä (tai oikeastaan aika usein) oikein harmittaa, että tässä työssä joutuu olemaan nipo ja naputtamaan kaiken maailman pikkujutuista. Ymmärrän oikein hyvin, että kiireisillä yrittäjillä on paljon parempaakin tekemistä kuin etsiä lippulappusia kirjanpitäjälle toimitettavaksi. Koska kuitenkin asiakkaat maksavat minulle siitä, että asiat on tehty oikein, niin eihän siinä muu auta kuin kerjätä kuitteja kirjanpidon tositteiksi. Kirjanpito kun on siitä tylsää puuhaa, että sen pitää perustua tositteisiin. Ei siis riitä, että tiliotteelta näkyy rahan siirtyneen paikasta toiseen, vaan vielä pitäisi olla todistusaineistoa siitä, mitä on ostettu ja mitä arvolisäveroa ostoksesta on mahdollisesti maksettu.

Verkkopankista itse tulostetusta kuittikopiosta ei näy muuta, kuin että jotain on osteltu kirjakaupasta. Siinä ei näy mistä tuotteista on kyse eikä mitä arvolisäveroa niistä on maksettu.

Aika usein saan myös näitä pankkikorttimaksutositteita ilman varsinaista kuittia. Tämähän ei valitettavasti todista muuta kuin sen, että jotain on ostettu ko. yritykseltä. Mitään tietoa ostetuista tuotteista tai arvolisäverosta ei ole.

Sen sijaan saman yrityksen kassakuitista näen, että kukkia on osteltu ja alviakin on maksettu. Vielä kun tähän yrittäjä kirjoittaa selityksen siitä, miten kukat liittyvät omaan liiketoimintaan, niin kaikki on kunnossa. (Voin muuten lämpimästi suositella Kukkakauppa Lumikelloa - mukava pieni kukkakauppa sopivasti Sörnäisten metroaseman lähellä!)

Välilaskut ovat siitä metkoja, että niissä ei näy arvolisäveroa. Muista siis pyytää ravintolasta kuitti, jossa näkyvät myös alvit.