Miten yksinyrittäjä lomailee?

Kesän korvilla moni yksinyrittäjä käy kiivasta kamppailua itsensä kanssa. Pidänkö tänä vuonna lomaa ja jos, niin kuinka paljon ja missä välissä? Ja kun loma lähestyy käykin helposti niin, että sitä ei malta pitää. Tulee jokin isompi tilaus asiakkaalta tai keksii itse itselleen kiirettä - kotisivut pitää päivittää juuri nyt, kehitellä uutta tuotetta, osallistua johonkin koulutukseen.  Jos päivät sentään malttaa lomailla, niin viimeistään illalla pitää kurkata sähköpostia, josko siellä olisi jotain todella tärkeää! Ja jos ei muuta keksi, niin yrittäjiin ja yrittäjyyteen liittyvillä some-foorumeilla saa taas ajatuksensa karkaamaan yrittäjyyteen ja siihen liittyviin asioihin vapaa-ajallakin.

Sinälläänhän tämä on aivan luonnollista - yrittäjyys on paitsi ammatti, niin monelle myös elämäntapa. Kuitenkin erityisesti yksinyrittäjän olisi syytä muistaa, että panostamalla omaan lomaansa panostaa myös omaan yritykseensä. Ajattelepa vaikka tavallista palkansaajaa - jos joku työnantaja odottaisi häneltä täyttä työpanosta päivästä ja vuodesta toiseen antamatta hänelle mahdollisuutta lomaan, niin häntä pidettäisiin ihan hölmönä. Eihän ihminen ole kone. Miksi siis vaadimme itseltämme niin paljon?

Jos yrittäjä kaatuu, kaatuu yrityskin

Itselläni tärkein oivallus yrittäjyyden alussa oli se, että jos vedän itseni lopulliseen uupumukseen asti piippuun menee yritykseni nurin saman tien. Kun sisäistin sen, että lomaa pitämällä pidän huolta yrityksestäni, ei loman pitämisestä enää ole tullut ongelma. Pidä siis hyvällä omatunnolla pitkä kesäloma, talviloma ja pari pitkää viikonloppua niiden välillä. Huomaat, että loman jälkeen ajatus kulkee kirkkaammin ja työteho paranee. Usein loman jälkeen on energiaa tehdä muutoksia ja uudistuksia omassa liiketoiminnassa, jotka auttavat yritystä menestymään jatkossakin.

Miten lomaa varten voisi varautua rahallisesti?

Jos sinulla on vaikeuksia taloudellisista syistä pitää lomaa, suosittelen aloittamaan jo nyt säästämisen seuraavaa kesää varten. Pistä joka kuukausi automaattisesti menemään sivuun vaikkapa 150 €, jolloin saisit 1800 € "loma-ajan palkkaa". Kun raha lähtee tililtä automaattisesti tiettynä päivänä et osaa samalla lailla kaivata sitä, kuin maksaessasi rahan könttäsummana. Huomioi oma loma-ajan palkkasi laatiessasi budjetteja ja kassavirtalaskelmia. Kun varaudut tulevaan maksuun jo hyvissä ajoin on loman pitäminen taloudellisesti helpompaa.

Entäpä jos työt vaan on tehtävä?

Jollain aloilla työt eivät odota tekijänsä paluuta lomilta. Esimerkiksi meillä tilitoimistoyrittäjillä on ympäri vuoden tietyt deadlinet. Alvit pitää hoitaa asiakkaille ajallaan ja asiakasyritysten palkat pitää maksaa. Vaihtoehtoina tässä tapauksessa on loman jaksottaminen pienempiin pätkiin tai sijaisen löytäminen. Löytäisitkö omista verkostoistasi jonkun saman alan yrittäjän, jonka kanssa voisitte tuurata toinen toisianne? Vai toimisiko sinun toimialallasi malli, jossa olet vaikkapa viikon töissä ja viikon lomalla koko kesän? Itse pidän on-off -lomaa juhannuksesta elokuun alkuun. Monia töitä voi onneksi ennakoida ja tehdä jo etukäteen valmiiksi ennen lomaa. Tietyt pakolliset työt on vaan sitten tehtävä lomasta huolimatta, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö lomaa voisi ollenkaan pitää. Jo se, että ei sovi palavereita, koulutuksia tai suunnittele tekevänsä uudistuksia omassa yrityksessään on-off loman ajalle auttaa paljon. Kun kalenteri on tyhjänä ja tietokonetta voi nakuttaa missä vain mobiilin nettiyhteyden ansiosta, moni yrittäjä on vapaa tekemään töitä haluamassaan paikassa.

Toisilla aloilla taas on pakko olla fyysisesti läsnä ja jos kesä on sesonkiaikaa, niin ei silloin auta lomailla. Tosin kuka on sanonut, että pitkä loma voi olla vain kesällä? Sesongin jälkeen voi hyvällä omatunnolla karata lomailemaan ja hengähtämään - voihan pidempi "kesäloma" olla vaikka talvellakin.

Muista siis pitää itsestäsi ja yrityksestäsi huolta - pidä lomaa!

"Miksi suomen kielessä on liiketoiminnan omistajapyörittäjälle otettu käyttöön niinkin pessimistinen termi kuin yrittäjyys"

Espoon Esterin  eli Espoon yrittäjänaisten blogissa pohdittiin tällä kertaa osuvasti sitä, miksi meillä yrittäjää kutsutaan juuri yrittäjäksi. Lue bloggaus täältä.

Oiva artikkeli perintöverosta ja sen suunnittelusta

Luin oivan artikkelin perintöverosta Kauppalehden nettisivuilta. Kun ihmiset elävät yhä pidempään mahdollinen perintökin tulee käyttöön lapsille yhä myöhemmällä iällä. Moni on jo liki eläkeiässä, kun perintö sattuu kohdalle ja kaikki tarvittava on jo vuosien varrella omilla rahoilla hankittu. Entäpä jos hyppäisikin yhden sukupolven yli ja perintö menisikin suoraan lapsenlapsille, joille siitä olisi enemmän hyötyä? Tutustu artikkeliin, siinä oli monta hyvää pointtia pohdittavaksi!

Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana - kurssi suoritettu!

Verkkokaupan palautusehdot muuttuvat

Entisenä verkkokauppiaana en voi olla hihkumatta riemusta etämyynnin muutosten edessä. Vaikkakin nyt itse olen kuluttajaroolissa asiaa katselemassa (ja siltä kantiltahan muutos on huono), olen silti vilpittömän iloinen kaikkien verkkokauppiaiden puolesta! Jatkossakin varmasti moni verkkokauppias tarjoaa palautuksen maksutta kilpailuetuna, mutta pakkoa ei enää ole. Alla oleva teksti on Suomen yrittäjien sivuilta

Verkkokauppa muuttuu: Oletko valmis?

Verkkokauppaa ja puhelinmyyntiä koskevat kuluttajansuojalain säännökset muuttuvat 13. kesäkuuta lähtien.

Kuluttajan oikeus peruuttaa esimerkiksi verkkokauppaostos laajenee nykyisestä, mutta peruuttamisesta on ilmoitettava aina myyjälle. Jatkossa kuluttajan on yleensä vastattava palauttamiskuluista.
Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta.
Verkkokau pan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiak kaalle, miten palautukset tulee tehdä.
Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin.

Puhelumaksuihin rajoituksia

Elinkeinonharjoittaja saa vastedes käyttää tekemäänsä sopimusta koskevassa puhelinasioinnissa vain sellaisia numeroita, joista kuluttajalta perittävä puhelinmaksu on enintään kuluttajan liittymäsopimuksen mukainen tai ns. laskennallinen perushinta (0,088 €/min). Viestintävirasto laskee ja julkaisee perushinnan vuosittain.
Puhelujen enimmäishinta koskee yhteydenottoja, jotka koskevat esimerkiksi sopimuksen peruuttamista, tavaran tai palvelun virhettä taikka niiden suorittamisen viivästymistä, sopimuksen irtisanomista tai laskutusta.
Muutoksilla pannaan täytäntöön kuluttajan oikeuksia koskeva EU-direktiivi. Sääntelyn yhtenäistämisen EU-alueella arvioidaan helpottavan varsinkin rajat ylittävää verkkokauppaa.
Yrittäjäsanomat toimitus@yrittajat.fi

Paljonko YELiä kannattaa maksaa?

Luin surullisen artikkelin MeNaisten nettisivuilta, missä kerrottiin kahden naisen eläkeikää uhkaavasta köyhyydestä.

YELin eli yrittäjän eläkevakuutuksen järkevästä määrästä on monia mielipiteitä. Toivoisin, että jokainen yrittäjä vaikkapa kerran vuodessa muistaisi hieman ajatella omaa YELiää ja vastaako sen suuruus tämänhetkisiä tarpeita.

Mitä pitäisi ottaa huomioon summaa suunnitellessa?

Lähtökohta YELin maksamiselle on yrityksen taloudellinen tilanne. Alkuvaiheessa monesti on niin, että yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa kovinkaan kummoisia YELejä omistajalleen. Helposti alkuvaiheen pieni YELin määrä tosin jää "roikkumaan", vaikka toiminta olisikin kasvanut ja sitä olisi varaa korottaa. Muista siis välillä tarkistaa YELin määrä. Huomioi summaa miettiessä myös se, että YEL on vähennyskelponen kulu kirjanpidossa!

Yrittäjän ikä vaikuttaa YELin järkevään määrään paljonkin. Jos eläkeikä on nurkan takana on varmasti järkevä kartuttaa eläkettä isompaa YELiä maksamalla. Nuorella yrittäjällä on tulossa mahdollisesti perheenlisäystä ja paljon KELAn tukia, jolloin suurempi YEL on järkevä sijoitus vauvavuosien tuloksi.

Miten KELA tähän asiaan liittyy?

Monesti unohtuu, että YELin  summa vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin KELAn etuuksiin. Jos jäät vaikkapa äitiyslomalle tai vanhempainvapaalle, KELAssa katsotaan paljonko olet maksanut itsellesi YELiä eikä suinkaan sitä, paljonko palkkaa olet yrityksestäsi nostanut. Myöskin KELAn sairauspäivärahat lasketaan YELin perusteella. Kannattaa tarkistaa paljonko tällä hetkellä saisit rahaa KELAlta, mikäli joutuisit pitkälle sairauslomalle. Saisitko maksettua laskut ja ruokaa kaupasta sillä summalla? YEL on yrittäjän tärkein vakuutus, jota voi toki kompensoida muilla vakuutuksilla.

 

Kannattaako rahat käyttää YELiin vai sijoittaa muuten?

 

Yksi lähestymistapa omaan eläketurvaan on pohtia sijoittaako itse rahoja eläkepäiviä varten ja maksaa vain minimimäärän YELiä. Tämä on hyvä vaihtoehto silloin, kun osaa sijoittaa rahansa viisaasti ja muistaa sijoittaa riittäviä määriä pitkin matkaa. Muutamien kymppitonnien omaisuudella ei vielä kateta koko eläkeiän kustannuksia, vaan varallisuutta pitäisi pystyä hankkimaan merkittäviä määriä. On myös huolella mietittävä sijoittaako rahat yrityksen nimissä vai omissa nimissään.